Kesä lähestyy uusin purjein

Viime kesän viimeisen blogitekstini otsikko oli Paikattu purje. Kapteeni ei kauheasti moittinut kapteenskaa purjeen rikkomisesta, koska näin avautui mahdollisuus, lähes pakko, hankkia uusi iso, josta oli haaveiltu jo kauan. Se on nyt tilattu ja tulossa. Luvassa on parempia vauhteja ja nousukulmaakin, ja kapteenskalle enemmän tyylipisteitä purjeen laskussa, koska uuden purjeen pitäisi suostua laskeutumaan aikaisempaa paremmin. Aikaisempaan, siihen rikkomaani, kehitin keksillä kurkottelumenetelmän, kun polvi ei kestänyt mastossa olevalle pikku rappuselle astumista. Nyt toinen polvi alkaa vakiintua helposti kipeytyväksi, joten konsteja käytetään ja vielä keksitäänkin.

Kesäkausi käynnistyy kalenteriharjoituksin. Milloin poika ehtii auttamaan purjeiden asennuksessa? Tästä sopiva määrä päiviä taaksepäin: vene lasketaan vesille - sopiiko telakalle? -  ja käymme valmistelemassa purjehommaa. Eikä liian monta päivää eteenpäin: teemme tilaa telakan laituriin ja purjehdimme kotisatamaan Helsinkiin, jossa ehdimme valmistautua lomapurjehdukseen. Kotisatamassa on varattu veneen katsastus. Sammuttimet voisi tarkistuttaa jo ennen siirtopurjehdusta, niidenhän on hyvä olla kunnossa muutenkin kuin katsastusmiehen miellyttämiseksi. Palapelissa olisi vielä pojan porukan osuus siirtopurjehduksesta, katsotaan löytyykö sille sopiva kolo.

Kalenteria katsotaan myös kesävierailujen kuittaamiseksi. Monen kesän ihanan vierailupaikan isäntäväksi halutaan meille kaupunkiin kestittäväksi, viime kesäisestä kiittääksemme ja jotta uskaltaisimme ottaa vastaan mahdollisen uuden kutsun. Tasoihin emme pääse heidän kanssaan minkään iltapalan avulla, eli paras unohtaa liika laskelmallisuus, ainakin meidän puolelta, eli ihan lystiksemme suunnittelemme kekkereitä. Ja kesää.