perjantai 13. heinäkuuta 2018

Kuin eri matkalla

Viimeksi viisastelin matkojen erilaisista luonteista, tänä kesänä tärkeä piirre on ollut kovien pohjoistuulten kanssa pärjäily. Nyt olemme kuin eri matkalla. Välillä ei purjeita ole kannattanut nostaa ollenkaan, kun kaunis sininen vedenpinta liikehtii miltei tasaisena. Leppoisa osuus alkoi kevyellä purjehduksella Maarianhaminasta Kastelholmiin. 

Kastelholm on vehreää sisäsaaristoa, jonka maisemat eivät minua kummemmin sykähdytä. Siellä on kuitenkin houkutuksia monille: linna, Jan Karlsgården, golfkenttä ja ahvenanmaalaisen kokkikuuluisuuden Micke Björklundin ravintola Smakbyn. OI NAMI! Tila on iso ja korkea, avaran valkoinen, tukena ikivanhan näköisiä jättihirsiä. Kalusteet ovat tyylikkään ajattomia ja valaisimet ovat upeita. Sekin on mainiota, että samassa tilassa voi valita mutkikkaamman menyn erilaisine viineineen, tai Bakfickan-bistrolistalta jotain yksinkertaisempaa. Söin bistron puolelta savustettua kampelaa. Herkullista. Hieno kokemus. http://smakbyn.ax/fi/

Myös Kastelholmin satamaa kannattaa kehua. Saapuvaa venettä tullaan vastaan ja autetaan kiinnittymään. Saunat, suihkut, vessat, roskikset toimivat ja satamakonttorin yhteydessä on kahvila ja pieni ruokakioski. Veneilijöille niin tärkeä septityhjennys on erittäin toimiva, mikä ei ole itsestäänselvyys. Päällimmäisenä on kuitenkin ystävällisyys ja avuliaisuus.

Turun saariston äärilaidalla on ulkosaaristolaisen upea Österskär. Kallioinen saari, tuoksuu kanervalle ja katajalle. Sileät hienot kalliot. Siellä jo lämpöhalvaus uhkasi iltapäivän auringossa. Nyt olemme jo sisempänä saaristossa, ja ennusteet lupaavat moneksi päiväksi hellettä ja heikkoja tuulia. Juttelemme alkumatkan tuulivaroituksista jo kuin entisestä elämästä!

maanantai 9. heinäkuuta 2018

Purjehdusmatkojen luonteet

Venematkoilla on eri vuosina eri luonne. Joskus oli päämäärä kirkkaana mielessä ja kaukana horisontissa. Ensin Ahvenanmaa, sitten peräti Tukholma, myöhemmin Bornholm, Höga Kusten ja lopulta Kööpenhamina. Tällaisilla matkoilla laitetaan keula oikeaan suuntaan ja edetään tomeria päivämatkoja kohti kohdetta. Mahdolliset vierailijat ja miehistön vaihdot suunnitellaan etappien mukaan. Kartalla matka näyttäytyy pitkänä linjana, joka hiukan mutkittelee maaston mukaan.

On ollut sellaisiakin matkoja, joilla etapit suunnitellaan vieraiden ottamisen ja jättämisen mukaan. Jos siihen vielä lisätään pientä veneen korjausta ja tarvittavien osien tilausta, voidaan päätyä samana kesänä kolme kertaa Maarianhaminaan. Hieno paikkahan se. Kartalle saadaan kukkamalli: varsi alkaa kotoa, terälehdet muodostuvat tässä tapauksessa Maarianhaminan ympärillä tehdyistä lenkeistä.

Viime kesänä kiinnekohtia olivat juhannusvierailu ja myöhemmin 60-vuotissyntymäpäivät. Näiden lomassa kyläilimme minkä kerkisimme ystävien mökeillä saaristossa. Kartalle piirtyisi spagettiannosta muistuttava kuva. Hauskaa oli, ja herkullista.

Tänä vuonna (kuten usein aikaisemminkin) lähdimme matkaan sellaisessa kelissä -rankkasateessa ja kovassa vastatuulessa - jossa sunnuntai- ja viikonloppupurjehdukset olisi peruutettu. No lähtöpäivähän olikin tiistai. Juhannusaattona ajoitimme lyhyehkön päivämatkamme niin, että varmasti ehtisimme tukevasti juhlapaikan laituriin ennen ennustetun kovan tuulen alkamista. Ehdimme, ja tuuli sitten yltyikin aikataulun mukaisesti. Vierailimme ystävien mökillä Uudessakaupungissa, jossa viivyimme pari yötä tuulen rauhoittumista odottamassa. Jatkoimme matkaa Ahvenanmaan pohjoispuolitse, hienoa ja jylhää. Taas oli syytä viihtyä yhdessä satamassa kaksi yötä tuulta pitämässä. Ruotsiin pääsimme pujahtamaan, mutta lähdimme takaisin suunniteltua aikaisemmin, jotta ehtisimme Maarianhaminaan ennen tuulien yltymistä vielä kovemmiksi. 

Tänään olemme purjehtineet pitkästä aikaa kevyessä tuulessa. Nyt ehkä lopulta matka jatkuu perinteisessä leppoisassa kesäsäässä. Tämän kesän karttakuvio ei ole vielä hahmottunut.