Tämä sääennuste on voimassa niin kauan kuin me veneilemme ja suuntamme perinnejuhannukseen Rymättylän länsipuolelle: Juhannusviikon tiistaina, jolloin meidän pitää lähteä Helsingistä jotta ehdimme ihmisiksi perille, on kovaa tai kovempaa lännen puoleista tuulta, puuskissa vielä kovempaa, sataa (siis tikkuina päin naamaa) ja on koleaa. Sellainen sää, jolloin päättäisi olla vielä yhden yön paikallaan mukavassa satamassa odottaen hiukan suotuisampaa meininkiä.
Uusi ihana isopurje on jo päästy testaamaan edelliselläkin retkellä, hienoa. Se on topakampi kuin edellinen, eikä vielä yhtään kesytetty, joten se ei halunnut nöyrtyä vanhaan lazy jackin purjepussiin. Vetoketju ei mennyt sinnepäinkään kiinni, aikanaan kova tuuli tarttui näkyville jääneeseen purjeenmutkaan ja siinä sitten lepatetaan. Köydellä piti purje nitistää paikalleen puomin tuntumaan.
Uusi pussi oli kuitenkin jo mukana veneessä, vielä avaamattomassa pahvilaatikossa. Saimme sen mukaan kovatuulisena lähtötiistaina. Piti odottaa keliä, aikaa ja apua sen asentamiseen. Juhannuskohteessamme oli kaikkea. Tuulet hiljenivät sopivasti, mihinkään ei ole kiire, ja ystävällisen isännän lisäksi avuksi saatiin vieraileva veneammattilainen. Kuurasin vessan iloisesti vihellellen (paitsi että en osaa viheltää) siitä riemusta, että en joutunut osallistumaan suoritukseen ollenkaan.