Venemessut ovat kevään merkki

Tässä pakkasessa usko kevääseen on tiukassa, mutta venenäyttelyhän on tällä viikolla meneillään, joten kevättähän tämä. Tnnelma taitaa olla joka vuosi juuri tämä sama. Nyt kevääseen kuuluu aivan erityistä odotusta, olemmehan aloittamassa tutustumista uuteen veneeseen. Itseskuuttaava etupurje tuonee helpotusta kapteenskalle luoveissa. Odotamme myös  vauhdin hurmaa.

Kesän valmistelu on käynnistynyt reitin ja aikataulun alustavalla suunnittelulla. Ystävien veneelle pitää järjestää paluumiehistö, ja me kutsumme purjehdusintoisia ystäviä liittymään seuraan omien aikataulujensa mukaisesti. Suunta on etelä ja alue Itämeri, ei sen eksoottisempaa.

Varustelupuolella pitää miettiä kiinnitysköysiä, poijuhakoja, jne loputtomiin. Kapteeni roikkuukin netissä innokkaasi tutkiskellen vaihtoehtoja.

Kapteenska ei ole vielä mitannut säilytystiloja joten uusien viinilasien valintaa täytyy malttaa vielä lykätä, että saadaan sopivat.

Venemessut merkitsevät meillä lähes kansallista merkkipäivää, ystävät kokoontuvat meille messut käytyään. Ruokalista on haastava: hyvää pitäisi olla, mutta helppoa. Tällä kertaa alkukeitto oli niinkin helppo, että se ostettiin valmiina. Pitää oikein kehua: Keldan karibialainen keitto oli niin hyvä, että ihan turhaan tunnustin ostaneeni sen valmiina. Intialaiset reseptit (lohi kookoskastikkeessa ja papulisuke) noudattivat samaa maustemaailmaa ja olivat hyvin hallittavissa. Hyvää oli.