Koska maailmaa tehdään valmiiksi aina juhannukseksi, on
taaskin tekeillä kaikenlaista veneilyn kanssa kilpailevaa toimintaa. Alkukesän
juhlat ja ulkomaanvieraat ja muut kekkerit ovat tietysti paikallaan ja
mieluisia. Työasiatkin sinänsä asiaa. Samalla puuhaamme muuttoa pienempään
asuntoon ja raivaamme tavaraa:
luettuja kirjoja, pidettyjä esityksiä, tehtyjä projekteja, kulahtaneita
vaatteita, outoja koruja, jo kauan kaapissa levänneitä astioita.
Vene-elämästähän tiedämme, että turha roina ei ole
pelkästään hyödytöntä, se on haitallista. Pitäisi siis tällä kokemuksella jo osata
karsia, ja tiedämme jo etukäteen nauttivamme tuloksesta.
Nyt vene on vedessä Hirvensalossa ja odottaa, että
ammattilaiset laittavat maston paikalleen ja me harrastelijat riistäydymme
muista puuhista ja hoidamme itsemme matkaan. Kävimme hakemassa purjeet
huollosta ja siivoamassa salongin ja hyttien pinnat ja kaapit, jotta tavarat –
ne harkitut ja tarpeelliset – voi laittaa kohta paikoilleen. Vessanpyttyyn oli
asettunut vihreitä mörköjä, jotka lannistettiin alustavasti. Inventoin vakituisen
listani mukaan elämiseen ja olemiseen liittyvät varusteet, jotta tiedämme
täydennystarpeet. Katsastusvarusteet ovat nätisti esillä katsastusta varten.
Kapteeni inventoi vielä vessan pumpun varaosat, muistellen menneiden kesien
kohokohtia.
Oli sellainen kaunis kesäpäivä, että ei paremmasta väliksi.
Valoisa ilta salli jatkaa hommia ja ajaa myöhään kotiin Helsinkiin. Miten ”maa
on niin kaunis” onkin joululaulu?
Kapteenskan hajonnut ja leikattu polvi oli viime kesän
alaotsikko. Nyt on polvi paljon käyttökelpoisempi. Kuitenkin kotiin palaillessa
se valitti päivän ponnistuksista. Pitää muistaa hankkia jääpussi polven
lepuuttelua varten. Sehän lisättiin vakiolistaan viime kesänä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti