Yöt luonnonsatamissa, joissa me jäämme keula-ankkuriin
kellumaan, ovat ihania elämyksiä. Nautitaan rauhasta (Ruotsissa aina kymmenien
muiden veneiden kanssa) ja ollaan kaukana maailman huolista, koska edes puhelin
ei näytä kunnon kenttää. Tekstiviesti saattaa vilahtaa perille kytättyään sopivaa
hetkeä.
Aina kun taas tarvitaan oikeasti toimivaa verkkoyhteyttä
täälläpäin, turvaudumme Smådalarö Gårdin satamaan. Monet tulevat tänne hotelliin
pitämään yritystapahtumia tai perhejuhlia. Hotelli on ylhäällä rinteessä. Ruoka
ja palvelu on hyvää. Golfkenttä taitaa olla lähellä; monen veneen eteen on
parkkeerattu golfbagi. Myös sauna, uintimahdollisuus ja pyykkitupa kuuluvat
veneilijöiden houkutuksiin. Vettä ja sähköä saa helposti.
Kuuntelin aamulla heräillessäni naapuriveneiden keskinäisiä
keskusteluja suomeksi ja ruotsiksi. Kaikki keskustelut veivät samaan
osoitteeseen: Artipelag, Värmdössä.
Luin paikasta MagasinSKÄRGÅRD-lehdestä, jota oli jaossa
Grisslehamnin kalakaupassa. Artipelag on arkkitehtoninen luomus luonnon
keskellä, helposti maanteitse tai yhteysaluksella Tukholmasta saavutettavissa. Paikan
on perustanut pariskunta Björn ja Lillemor Jakobson, joiden rahat ovat peräisin
Baby Björn –tuotteista. Meille asia oli uusi, ja nyt on hiukan yllättävää, että
KAIKKI menevät sinne. Katso lisää artipelag.se
No kaikki eivät tulleet sinne, ainakaan heti. Hyvässä
laiturissa oli vain muutama vene, eikä kai ketään edellisestä satamasta
tuttuja. Näyttelyrakennus on todella hieno, valoisa ja luontoon ovelasti
sijoitettu. Perille vie rinteessä kiemurteleva lehtikuusilaudoista tehty polku.
Nautimme hyvän päivällisen ja sitten hienon konsertin, joita
on kesäisin keskiviikkoisin. Tällä kertaa konsertoi loistava pianisti Roland
Pöntinen. Elämystä jatkoimme seuraavalle aamulle, tutustuimme Andy Warholin
teoksia ja toimintaa esittelevään näyttelyyn.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti